Pedagogiikka

Maria Montessori (1870-1952), italialainen lääkäri ja pedagogi, kehitti lasta tutkiessaan ja havainnoidessaan kasvatusmenetelmän, jota kutsutaan montessorimenetelmäksi. Tätä menetelmää käytetään maailmanlaajuisesti.

Montessori painotti lapsuusvuosien tärkeyttä. Hän huomasi, ettei oppiminen ole sattumanvaraista, vaan lapsella on ns. herkkyyskausia, jolloin tiettyjen asioiden ja toimintojen oppiminen tapahtuu helposti ja ilolla. Lapsen luonnollisen kehityksen ja kasvun merkittävinä tekijöinä ovat herkkyyskausien lisäksi myös absorboiva mieli, lapsen kehityskaudet ja tendenssit.

Montessorimenetelmän keskeiseksi osaksi muodostui valmisteltu oppimisympäristö välineistöineen, jonka Maria Montessori kehitti tarkkailtuaan lapsen asteittaista kehitystä.

Keskeisimpänä ajatuksena montessorimenetelmässä on lapsen ja lapsuuden kunnioittaminen sekä arvostaminen. Montessoriohjaajan ja lapsen välillä vallitsee kunnioittava ja luottamuksellinen suhde. Montessorileikkikoulussa lapsi on aktiivisuuden keskus ja aikuinen kunnioittaa lapsen pyrkimystä ohjata itse itseään.

”Auta minua tekemään itse” on montessoripedagogiikan kansainvälinen tunnuslause.